Historiaa

Asukasyhdistyksen historiaa

Yhdistyksen koko nimi on Störsvikin asukasyhdistys ry, Störsviks boendeförening rf.

Asukasyhdistys on perustettu vuonna 2004. Yhdistyksen perustamisasiakirja allekirjoitettiin 6.9.2004. Allekirjoittajina olivat Mikael Westermarck, Sari Kailanko ja Barry Gates. Tällöin rekisteröittymisen lisäksi toimintasuunnitelmaan sisällytettiin mm. kävely -ja pyörätien aloite Hangontielle, esitys kunnalle maauimalan paikoituksen järjestämisestä sekä talkoot.Yhdistyksen ensimmäisenä puheenjohtajana toimi Mikael Westermarck vuoteen 2009 saakka. Keväällä 2009 vuosikokous valitsi uudeksi puheenjohtaksi Rainer Sarviahon.

Vuodesta 2005 lähtien toimintasuunnitelmaan on kuulunut mm. keväisten siivoustalkoiden järjestäminen, aktiivinen osallistuminen alueen kaavoitusprosessiin mm. lausuntoja laatimalla sekä yleisötilaisuuksia järjestämällä. Kotiseuturetket ja isänpäiväjuhlat ovat olleet tärkeitä yhteisöllisyyttä edistäviä tapahtumia. Störsvikin päiväkodin perustamisessa 2006 yhdistys oli aktiivisesti mukana ja vuodesta 2008 lähtien päiväkodilla on järjestetty yhdistyksen toimesta lasten iltakerhotoimintaa. Vuonna 2007 yhdistys oli mukana perustamassa päiväkodin läheisyyteen leikkikenttää. Vuonna 2010 perustettiin ranta-alueelle beach -volleykenttä ja siistittiin pukukopin ympäristöä.

Alueen historiaa

Kun meri ulottui Siuntion alueella 1000-luvun alkupuolella vielä syvälle nykyiseen sisämaahan, rosvoretkeilijöitä kääntyi Pikkalanlahden suulta täkäläisille jokireiteille. Viikinki- ja asutusajan muinaisilla eränkävijöillä ja uudisasukkailla oli keinonsa estää väkivaltaisten veneilijöiden eteneminen joella. Vesistöjä lukittiin iskemällä kapeikkoihin pystyyn tukkeja (”pikka”, ruots. stör). Puolustautumisesta tunkeilijoita vastaan kertovat varkaisen asutuskauden paikannimet Störsvik ja Pikkalanlahti. Störsvikin nimesivät rannalle asettuneet ruotsalaiset uudisasukkaat.

Rannikolla sijaitsi hämäläisille tärkeä Pikkalanlahden kauppapaikka, jonne hansakauppiaat tulivat 1100 –luvulta lähtienostamaan hämäläisiä turkiksia. Jo keskiajalla Störsvikin talonpojat purjehtivat Siuntion rannikolta pienillä jaaloillaan Ruotsin itärannikon ja Tallinnan ostokykyisille markkinoille kauppaamaan tilojensa tuotteita. Rannikon tuntumassa voitiin hyödyntää tiloilla viljelyn ja kaupankäynnin tuloja.

Klaus Fleming lyötiin ritariksi Kustaa Vaasan pojan Eerik XIV:n kruunajaisissa 1561. Suitiassa asuessaan amiraali ryhtyi laajentamaan Pikkalan Hovgårdin kartanoa. Kartanon alta ajettiin kuusi Pikkalan talonpoikaistilaa, mutta Nordanvikin, Sunnanvikin ja Störsvikin talonpojat välttivät häädön hankkimalla kuninkaalta turvakirjeen.

Vuodesta 1724 Venäjän vallan alkuaikoihin järjestettiin markkinoita syksyisin Pikkalassa. Pikkalan markkinahumuissa myivät tuotteitaan Tammisaaren ja Helsingin kauppiaat.

Jatkosodan jälkeen Porkkalan luovutuksen yhteydessä Gösta Lindebergiltä jäi vuokra-alueelle Pikkalan kartano tuhathehtaarisine tiluksineen. Liki 700 hehtaaria maata menetti myös Störsvik.

Porkkalan palautuksen jälkeen Störsvikin Rotermannit eivät enää palanneet asumaan vanhaan kotikartanoonsa. Tyhjilleen jäänyt kartano myytiin vuonna 1960 Asuntosäätiölle, joka maksoi meren rantaan rajoittuvasta 628 hehtaarin kartanoalueesta yhteensä 140 miljoonaa markkaa. asuntosäätiö kaavaili Störsvikistä peräti 50 000 asukkaan helmeä seitsemän uuden suunnitellun rannikkokaupungin nauhaan. RKP:n vahvalla myötävaikutuksella eduskunta sääti 1968 rakennuslakiin kunnallisen kaavoitusmonopolin, joka rajoitti maanomistajien valtaa maittensa käytöstä. Näin kunnan vastustaessa kaupunkikaavaa Asuntosäätiö joutui pienentämään Störsvik-suunnitelmien mittakaavaa.

1970-luvun alussa säätiö ryhtyi hahmottelemaan alueelle Pikku Tammisaareksi nimettyä vapaa-ajan keskusta. merenlahti oli tarkoitus lämmittää ja sen pohjukkaan sijoittaa suuri hotellialue. Lomakaupungin pohjoisosaan suunniteltiin lisäksi teollisuusaluetta. Suunnitelmien eteneminen mutkistui, kun Imatran Voima julkisti vuonna 1973 suunnittelevansa atomivoimalaa Inkoon Kopparnäsiin. Jo 1970 –luvun lopulla Störsvikin rakentaminen alkoi jakaa kuntalaisten mielipiteitä entistä voimakkaammin. Kunta asetti kasvuhakuisuudelle rajat 1978 valtuuston enemmistön tuella, jonka mukaan kunta ei hyväksyisi alueelle suurempaa kunnan tuolloista väkiluvun kasvua. Pysyvän taajama-alueen luomista Störsvikiin vastustettiin myös siitä syystä, että kunnallistekniikan rakentamisen uskottiin vievän varoja kunnan muilta osilta.

Pickala Villageksi nimetty vapaa –ajan keskus alkoi saada muotoaan kunnan antaessa maanomistajille pala palalta rakennusoikeuksia 1980 -luvulla. Störsvikin kartanon päärakennus purettiin ja sen paikalle arkkitehti Bror Söderman suunnitteli elementtirakenteisen Pickalan Golfkartanon, joka valmistui vuonna 1989.

Kunnan ja asuntosäätiön joulun alla 1989 hyväksymä yhteistyösopimus antoi Asuntosäätiölle 132 000 neliömetrin rakennusoikeuden Pickala Villagen laajentamiseen kansainväliset mitat täyttäväksi lomakeskukseksi. Sopimuksen mukaan harkittiin pysyvänkin asutuksen sallimista sellaisessa mittakaavassa, että kunnan palveluinvestoinnit maksaisivat verotuloina itsensä takaisin. Villagen laajamittainen toteutuminen kuopattiin kuitenkin valituksiin, jotka koskivat ympäristöä ja kunnan verotulojen vääristymistä.

Störsvikin osayleiskaava vahvistettiin 1993. Kunnan ja asuntosäätiön kaavoitus-ja yhteistyösopimus toi kunnalle mm. kunnallisteknisen runkoverkon, venesataman ja 15 hehtaarin laajuisen Sienitien alueen tonttien omistusoikeuden. Kunta myi Sienitien asemakaava-alueen tontit 90-luvun loppupuolella ja rannan asuinaluetta alettiin rakentaa. Siuntion Venekerho rakensi rantaan ajanmukaisen piensataman ja Kotilahden asuinalue valmistui 2000 –luvun alussa.

Laaditun yleiskaavan mukaan Störsvikin alue jakaantuu karkeasti kolmeen osaan. Pohjoisin osa on varattu yhdyskuntarakentamiselle ja sinne on osoitettu suurin osa uudisrakentamisesta. Keskiosa toimii hallittuna urheilu- ja virkistysalueena, jossa sijaitsee mm. golf –kenttä palveluineen. Eteläisin osa on varattu luonnonmukaiseksi viher- ja virkistysalueeksi. Alueen merenrantavyöhyke on osa laajempaa yhtenäistä metsäistä viheraluetta. Länsi-Uudenmaan virkistysalueyhdistys lunastikin eteläisimmät ranta-alueet Asuntosäätiöltä ja liitti ne osaksi Kopparnäsin virkistysaluetta keväällä 2010. Störsvikin rakentuessa suunnitelman mukaan alueella olisi yhteensä 786 asuntoa.

Mäntykalliontien ja Rantaniityntien tonttien rakentaminen toi Störsvikiin lisää lapsiperheitä ja vuonna 2005 avattiin päiväkoti Störsvikintien varteen. Päiväkodin toiminta siirtyi yksityiseltä toimijalta kunnalliseksi vuonna 2009.

Slussenin eli ns. sulun alueen kaavoitushanke tuli vireille vuonna 2007 yksityisten maanomistajien hakemuksella. Kaavaluonnos – ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma olivat nähtävillä vuonna 2009. Suunnitelman mukaan asuntomäärä tulisi olemaan 80 -100 ja asukkaiden kokonaismäärä n. 300. Alueelle on suunniteltu myös pienimuotoinen kyläalue. Ehdotus alueen asemakaavasta on vireillä. Asukasyhdistys asettui vastustamaan kaavan toteuttamista ennen kuin Störsvikintien kevyenliikenteenväylä valmistuisi. Rahat väylään oli varattu maanomistajien maankäyttösopimuksien myötä.

Golfkartanon pohjoispuoleisen alueen asemakaava hyväksyttiin muutoksineen vuonna 2009. Tenniskalliontien ympärille on kaavoitettu 34 tonttia, joiden myynti käynnistyi vuonna 2010. Alueelta vietiin louhosta venesataman aallonmurtajan rakennusaineeksi.